------------------------------------
Outi Manninen, Göteborg, Ruotsi
Chapter Four:
Joulun odotusta
Aaahh! Saimme
Göteborgiin vihdoin hieman lunta ja olen aivan täpinöissäni! Mutta tuntien
kaupungin erittäin ailahtelevan ilmaston, en uskalla luottaa lumen pysyvän
maassa kovinkaan pitkään... Mutta nyt on tavallaan joulukausi avattu myös
täällä Ruotsissa, vaikka onhan nuo joulukoristeet sun muut ympäröineet
kaupunkia jo varmasti ainakin kuukauden ajan. Myös naapurimme päätti aloittaa
joulun odotuksen jo hyvissä ajoin – naapurimme ikkunassa näet on lukenut ”God
Jul” jo lokakuun puolivälistä lähtien.
Göteborg on
joulumarkkinoiden kaupunki. Kaupungissa ja sen laitamilla on useita markkinoita
marras-joulukuun aikana. Myytävänä (ja maisteltavana) on ruotsalaiseen tapaan
muun muassa useita erilaisia makkaroita ja wursteja, leipää, leivonnaisia,
makeisia, piparkakkuja, marsipaaniherkkuja sekä glögiä. Göteborg on tunnettu
myös huvipuisto Lisebegin joulusta, jolloin paikka koristellaan upein
jouluvaloin, kävijöillä on mahdollisuus hypätä joihinkin laitteisiin tai vain
nautiskella joulutunnelmasta ja joulumarkkinoiden tarjoamisista. Itse en ole
vielä Lisebergin joulua nähnyt, kun olen odotellut lumentuloa, mutta nyt olisi
hyvä aika sielläkin piipahtaa. Ja Saluhallenin joulumarkkinoilla. Ja
Tjolöholmenissa. Ja Kronhusbodarnassa. Ja vaikka missä. Minä tykkään!
Joulun olen päättänyt
viettää Ruotsissa, jotta voisin kokea oikein perinteisen ruotsalaisen joulun
näin vaihteeksi. Päätökseeni tietysti vaikutti kovasti myös kuulemani huhu,
että ruotsalaisessa joulupöydässä tarjoillaan snapsia... Mutta minä hiljenen
tältä erää, ja luultavasti tältä vuodelta (blogin osalta) tähän ja toivotan oikein
hyvää ja lämmintä joulua sekä onnellista uutta vuotta kaikille loikkalaisille
ja muille lukijoille! God Jul och Gott Nytt År!!
*********
Chapter Three: Copenhagen
calling!
Voi kyllä,
viimein pääsin sitten lähtemään seikkailemaan Köpikseen! Matka taittui mukavasti
autokyydillä Malmöhön, josta ensin pari sanaa. Malmö, Ruotsin kolmanneksi
suurin kaupunki Tukholman ja Göteborgin jälkeen. Jos joku haluaa etsiä Ruotsin
monikulttuurisinta kaupunkia, se on kiistämättä juuri Malmö. Kun saavuin siihen
kaupunginosaan, jossa majoitukseni sijaitsi, ei voinut uskoa silmiäni: Kadut
olivat täynnä kauppoja ja ravintoloita – mutta kaikki oli arabiaksi tai
hepreaksi, for all I know. Se oli varsinainen kulttuurien väripaletti: Minne
ikinä katsoitkin näit eri kulttuureja edustettuna. Falafel, Indian Food,
Chinese Restaurant, Thai Food, arabialaisia rahanvaihtopisteitä,
nörttikahvila... Niin, Mälmöstä löydät kaikkea ja vain yhden kadun varrelta.
Ruotsin ystävällinen maahanmuuttopolitiikka sai aivan uusia merkityksiä kuin
näin siitä palan noin käytännössä.
Mutta siis
Kööpenhaminaan! Köpis osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi ja kauniiksi
kaupungiksi. Sää oli vuodenaikaan nähden mitä mahtavin joten kamerani oli
ahkerassa käytössä. Vielä paljon jäi näkemättä kuitenkin, joten keväällä
varmasti uusi reissu Köpikseen jos vain mahdollista. Mutta löysimmepä sen
pienen merenneitopatsaankin – löytäminen ei tuottanut kylläkään ongelmia sillä
jo kaukaa saattoi nähdä valtavan turistimassan patsaan ympärillä eikä kohteesta
voinut erehtyä... Mutta miksi kaikki turistit välttämättä halusivat koskea sitä
patsasta?
Vi hörs!
*********
Chapter Two:
Syksy
Tjena, tjena! Ja
taas mennään – vai mennäänkö? Göteborgin syksy. Yhdellä sanalla kuvaten:
Kostea! Göteborgissa sataa tähän vuodenaikaan lähes poikkeuksetta. Ja siis jos
EI sada, niin ilman täyttää paksu ja sakea sumuverho = kosteaa JA kylmää. Niin
ja Göteborgissa et tee sateenvarjoilla mitään – ne lentävät tuulen mukana
merelle, kuin myös sinä jos et kävele etunojassa puuskan läpi. Kyllähän tämä
sää vähän yllätti mutta nyt back on the track kun sadevarusteet ja muutaman
kilon lisäpainot jalkoihin hankittu. (Saatoin ehkä hieman liioitella).
Göteborgissa on
kuitenkin se ihana puoli, että sadepäivää voi vietellä (tietysti myös
kotonakin) esimerkiksi kaikissa ihanissa pikkukahviloissa tai
lounasravintoiloissa Hagan kaupunginosassa. Tämä pieni mutta idyllinen ja
sympaattinen vanha kaupunginosa kiehtoo minua edelleenkin. Haga is a
dream-come-true for little ”fika”. Ruotsalaiset rakastavat kahvitella,
lounastaa, illastaa, päivällistää ja niin edelleen. Aina on sopiva aika
”fikata”. Taidanpa tästä lähteäkin, en kahville mutta kaakaolle. *Katsahdus
ulos ikkunasta, näkyvyys noin 2-3 metriä. Sumua. Lämpötila noin 9 astetta*. Ja, det är visserligen dags för att fika!
Har det bra mina vänner!
*********
Chapter
One: Ensikuulumiset
Tervehdys
täältä Göteborgista! Noin kahden-kolmen kuukauden oleskelun jälkeen alan
kotiutumaan Ruotsiin – tätä en kyllä olisi uskonut koskaan sanovani. Monelle
loikkalaiselle olenkin varmasti jo tuttu naama, mutta niille keille en ole,
tässä lyhyt yhteenveto minusta:
Nimi
on Outi ja Joensuuhun muutin opiskelemaan vuoden 2008 syksyllä, joten tämä on
jo neljäs opiskeluvuosi minulle. Olen toiminut loikka-aktiivina eli toisin
sanoen ollut hallituksessa, tuutorina ja ties minkälaisena vastaavana vuosien
varrella. Kuvailisin itseäni sarkastiseksi pohdiskelijaksi, noin lyhyesti. No
mutta, en aio kyllästyttää lukijoita analysoimalla itseäni sen enempää vaan
siirrynkin tästä suoraan asiaan, eli minun vaihtokokemuksiini Ruotsin maalla.
Göteborg.
Ratikat. Puistot. Loppumattomat ylämäet. Ystävälliset autoilijat.
Ah-miks-täällä-on-niin-kamalasti-kaikkia-kivoja-kauppoja-ja-kahviloita-ja-mulla-ei-oo-yhtään-rahaa!
Vad sa du?
Siinä
minun ensikokemukseni Göteborgista, noin lyhykäisyydessään. Göteborg yllätti
minut täysin kun ensi kerran saavuin tänne elokuun loppupuolella. Kaikki oli
niin isoa, kaunista ja jännittävää ja onhan se sitä vieläkin – nyt vain osaan
jo hieman suunnistaa tässä ihmemaassa. Viihdyn täällä todella hyvin ja minusta
ruotsalaiset ovat pääasiassa vain huvittavia – Vad sa du att? Men precis! Det
är faktiskt coolt! Minä täällä kaikkien näiden hullujen ruotsalaisten seassa.
Härligt! Näin perisuomalaiselle kuin mitä minä olen aina ollut, tähän
ruotsalaisuuteen sulautuminen on ottanut oman aikansa. Paikalliset joita olen
tavannut ovat suhtautuneet minuun kylläkin erittäin positiivisesti – jopa
uteliaasti ehkä todetakseen pitävätkö kaikki suomalaisista kerrotut totuudet
paikkansa: Ja kyllä, ruotsalaiset pilailevat suomalaisten kustannuksella
ainakin lähes yhtä paljon kuin suomalaiset ruotsalaisten kustannuksella –
huomattavasti lempeämmin kylläkin. To be continued. Vi hörs!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti